Moi, olen jo kauan miettinyt oman blogin aloittamista. Se on kutitellut mielessäni ja olen suunnitellut sitä pitkään. Suunnitellut ja suunnitellut mutta en ole päässyt puusta pitkään.
Tänään päätin, että suunnittelu loppuu nyt ja aloitan blogini heti. Menin ulos ja kuvasin juuri valmistuneen peittoni ruohikolla, puun oksalla, tuolin päällä, riippukeinussa. Mikään ei oikein tuntunut onnistuvan. Mutta se ei lannista.
Siispä.
Sain pitkän projektini valmiiksi muutama päivä sitten. Aloitin peiton tekemisen Novitan Impivaara sukkalangasta virkkaamalla pylväitä. Takareunasta. Ja aina yksi kerros yhdellä värillä. Toiseen reunaan tulikin sitten pääteltäviä häntiä joka kerrokselle. Alun pätkän virkkasin työhön mukaan.
Värejä on viisi, käytin niitä sekaisin, aina vähän silmämääräisesti suunnitellen. Tein sen kolmesta osasta, ettei työstä tulisi liian painava virkata. Mitat ovat 150 x 180 cm. Aika iso ja painava siitä tuli. Ja lämmin.
Muistan, kun lapsena olin sairaana, mummuni isoäidin palasista tehdyn peiton alla oli niin turvallista ja lämmintä. Vaikka omat lapseni ovat jo teinejä, ajattelin, että he saavat vielä nauttia minun tekemän peiton alla, ei vain nuhaisena vaan muutenkin. Ja sitten toinen saa viedä sen mukanaan omaan kotiinsa (nyyh). Toisenkin peiton olen jo aloittanut mutta siitä sitten toisessa postauksessa.
Tässä lähikuva neuloksesta (vai miksi sitä nyt sanotaankin):
Reunat virkkasin kiinteillä silmukoilla. Ensin kokeilin vain yksinkertaista reunusta. Mutta se näytti niin epäsiistiltä. Sitten keksin. *VINK* Olin virkannut ensimmäisen kerroksen. Toisen kerroksen aloitin virkkaamalla toisesta reunasta seuraavan kerroksen ja siitä jatkoin viisi kerrosta. Sitten käänsin koko peiton ympäri ja aloitin siitä ensimmäisen kerroksen toisesta reunasta taas virkkaamaan kiinteitä silmukoita. Kun molemmat "lärpäkkeet" oli tehty, käänsin ne sisäänpäin ja ompelin kiinni. Kulmissa tein kavennuksia virkkaamalla pari silmukkaa aina yhteen. Huh, mikä sepustus...Kuva siis alla:
Ja koko peitosta vielä kuva ruohikolla.
Voi, kun olisikin kivaa, jos joku kommentoisi. Mutta eihän siellä vielä voikaan olla ketään. Ehkä jonain päivänä.
Nyt se on tehty. Kivaa. Moi
No olenpas minä täällä! :D Kiva kun "uskalsit" jättää minulle kutsun tänne, minä jäänkin seurailemaan sinun uutta blogiasi. :) Tervetuloa Blogistaniaan ja paljon kivoja vuosia bloggaajana!
VastaaPoistaOn muuten kauniin värinen peite.
Hei, ihanaa, ensimmäinen kommentti! Kiitos, kiitos! Napsuttelen parhaillaan uutta postausta ja korjailin tuota ensimmäistäni. Tiina
PoistaOnpas kauniin harmoniset värit peitossa ja kiva idea kaksinkertaisessa reunuksessa!
VastaaPoistaVoi kiitos! Tiina
PoistaHei. Bongasin sinut lankapirtin blogista.
VastaaPoistaPeittosi on oikein hyvän näköinen, lempeät värit ja kivat, ilman säännöllistä raidoitusta:)
Mukavia hetkiä sinulle käsityöbloggareitten maailmaan:)
Kiitos paljon. Tämä tuntuu mukavalta. Tiina
PoistaMinäkin tulin Lankapirttiin jättämäsi kommentin seurauksena piipahtamaan blogissasi.
VastaaPoistaTosi kivat värit peitossa! Hieno idea tuo kaksinkertainen reuna.
Aika tuoreena bloggarina itsekin tykkään, kun joku jotain kommentoi. Siksi siis minäkin puumerkkini jätän. :) Tervetuloa käymään vastavierailulla.
Moi ja kiitos kommentistasi. Jostain syystä se oli roskapostissa vaikka mitään syytä ei tietenkään ollut. Palautin sen sieltä tänne. Ja menen samantien katsomaan blogiasi. Kivaa kesää! Tiina
Poista